Vieraileva kirjoittaja Anna Pöysä: LBC: Tudu pobri é um soldja - jokainen köyhä on sotilas

Tällä kertaa interventiomusiikista kirjoittaa kollegani ja ystäväni Anna Pöysä kreoliräppäri Naparaman* avustamana, joka on samoin ystäväni ja taistelutoverini. Linkit ovat heidän blogeihinsa, joissa liikutaan Lissabonin Cova da Mouran ja kirjallisuuden maailmoissa. Kirjoitin aiemmin Annan blogiin kirjailija Saramagosta.

 --

Juuri Annan kanssa aloitin aikoinaan tutkimuksen Maputon räpistä, joka omalta osaltani edelleen jatkuu. Suomenkieliseen yhteisartikkeliimme Etnomusikologian vuosikirjassa 2011 pääsee tästä.
 --

Katso kirjoituksessa käsitelty video tästä.
--
 *Naparaman nimi tulee Mosambikin sisällissodan aikana taistelleista talonpoikaississeistä, jotka eivät periaatteessa olleet kummankaan sodan osapuolen (jotka ovat nykyisenkin konfliktin osapuolia) puolella. Heillä uskottiin olevan vahingoittumaton ruumis, jota tavallinen luoti ei voi läpäistä. 
--

--      --      --      --

--
Anna Pöysä: LBC: Tudu pobri é um soldja  - jokainen köyhä on sotilas

Kuva: Anna Pöysä

Nuoret, jotka yrittävät opiskella, yksinhuoltajaäidit, paperittomat maahanmuuttajat ja jopa huumekauppiaat parempaa elämää etsimässä ovat LBC:n laulussa sotilaita.  LBC laulaa, miten vanha mies kertoi hänelle, että on helppo astua miinaan, sillä ”ne” – rikkaat – saavat köyhät taistelemaan keskenään. Ratkaisu on yhtenäisyys: jos gheton asukkaat yhdistävät voimansa, he peittoavat poliisit.

Vaikka LBC ei rajaa viestiään varsinaisesti millekään tietylle ryhmälle, kappaleen epäsuora konteksti on siis Portugalin ghetot, joihin poliisit tekevät usein kovakouraisia ratsioita. Tässä tapauksessa ghetto on Cova da Moura, kapverdeläisten maahanmuuttajien 70-luvulla rakentama kaupunginosa, jossa LBC asuu ja jossa musiikkivideo on kuvattu. Sitä kutsutaan Portugalin entisen siirtomaan Kap Verden yhdenneksitoista saareksi. Ghettoa ulkopuolelta katsovat pitävät sitä tavallisesti yhtenä maan ongelmallisimmista lähiöistä. Ongelmista kyllä puhutaan laulussakin, mutta lähiöistä tulevien jatkuvasti kohtaamien haasteiden näkökulmasta. Kun muualla Portugalissa kärsitään kriisistä, lähiöiden sotilaat ovat olleet valmiustilassa jo kauan: ”se, jolla ei ole mitään, ei voi menettää mitään”.

Kappaleen viesti on selvä: me, jotka synnyimme ihmisinä, kuolemme ihmisinä. Köyhyydestä ja sudenkuopista huolimatta on pidettävä kiinni ihmisarvosta. Kuten Mia Couto kirjoitti: ”Köyhien ei kuulu tuntea häpeää, vaan niiden, jotka köyhyyttä luovat”. 

Mosambikilaisen räpin ja Portugalin kreoliräpin* välillä on tärkeitä erojakin. Portugalissa rasismilla on suuri merkitys yhteiskunnan jakaantumisessa. Ajat ovat vaikeita lapsille ja naisille, jotka kaiken lisäksi ovat black, mustia, laulun lopussa räpätään. Maahanmuuttajuuden kokemus, ”Euroopassa vankina oleminen”, on voimakkaasti läsnä.

Toinen keskeinen ero on kielikysymys. Kuten ns. kansallisten kielien** käyttäminen Mosambikissa, tässäkin tapauksissa kieli liittyy identiteettiin. Mutta kenties Portugalissa kielivalintaan liittyy vielä voimakkaammin ajatus siitä, että portugali on ”niiden” kieli. Kreoli taas on oma kieli, jota ”ne” eivät ymmärrä. Ehkä se on jopa ase taistelussa.
 --

*Kap Verden saaristossa puhutaan laajasti Portugaliin pohjautuvaa kreolia. Orjakaupan aikaan saarille koottiin mantereelta vangittuja orjia, joista suuri osa lähetettiin eteen päin. Osa kuitenkin jäi saarelle työvoimaksi. On yleinen käsitys, että saari oli asumaton, kunnes portugalilaiset löytöretkeilijät osuivat sinne vuonna 1460.

--
** Mosambikissa portugali on ainoa virallinen kieli, ja muita kieliä kutsutaan kansallisiksi kieliksi, línguas nacionais.

Interventiomusiikkia 3: Azagaian Homem Bomba karaokena

Cubaliwa-albumin kansi. Kuvittaja Ricardo Pinto Bah-dass Jorge.

Azagaian toissapäivänä julkaistu albumi Cubaliwa sisältää loistavan biisin Homem Bomba, jonka karaoke-versioon pääsee täältä. Siinä siis lyriikat, joiden avulla voi opetella kappaleen.

Olin julkkareissa, joissa ehkä noin sata muuta hip hop -fania (kyllä, olen muuttunut tutkimuksen aikana faniksi) lauloi pätkiä biisistä tämän videon avulla tulevaa videota varten. Omistuskirjoituksen saamisen oli yli kahdeksan tunnin ajan pitkä jono, joten levy taisi mennä kaupaksi hyvin.

Yhteiskunnallinen konteksti

Julkaisuajankohta on valitettavasti aika ankea, sillä vain kuukautta ennen paikallisvaaleja tasavallan presidentti on määrännyt nopean toiminnan mellakkapoliisin ja armeijan hyökkäämään oppositiopuolue Renamon toimistoihin ja puoluejohtaja Dhlakaman 80-vuotiaan isän kotiin. Isä on aluepäällikkö. Renamon toimistoja on samalla ryöstetty näiden joukkojen toimesta. On syntynyt iskujen kierre, joka on aiheuttanut lukuisia kuolemia molemmilla puolilla ja siviiliväestössä Keski- ja Pohjois-Mosambikissa sekä hankaloittanut paikoin si
viilien arkielämää varsin dramaattisesti. Pitkän matkan joukkoliikenne on käytännössä pysähdyksissä, sillä etelä-pohjoissuunnan päätiellä on riskialtista liikkua.

Toinen huolestuttava seikka ovat lunnaiden toivossa tehdyt kid-nappaukset. Jo pitkään ne ovat häirinneet intialaisvähemmistön vauraimman osan elämää. Nyt myös portugalilaisia ja kaiken värisiä keskiluokkaisia mosambikilaisia on kid-napattu. Lehtitalo Soicon 15-vuotisjuhlissa Mia Couto kertoi, että myös hänen perhettään ja monia tuttavaperheitä on uhattu hiljattain kid-nappauksella.

Valopilkkuna voinee pitää sitä, että 31.10. suuret kansanjoukot osoittivat mieltään rauhanomaisesti kaikissa suurissa kaupungeissa kid-nappauksia ja sotaa vastaan. Mielenosoituksissa oli ilmeisesti kymmeniä tuhansia ihmisiä. Maputossa Azagaian Homem Bomba soi mielenosoituksessa samoin kuin aiempi kappale Povo no Poder vuodelta 2008, jonka Azagaia esitti itse. Todellista interventiomusiikkia siis.

Interventiomusiikkia 2: "Herra siunaa Afrikkaa"

 Tässä Global Finlandissa 1.11. julkaistu  juttu, joka jatkaa interventiomusiikkisarjaani. Kappaleen shangananḱielisen version voi kuunnella täältä. Laitan myöhemmin myös capoeiristojen version.

Kenellekään 1900-luvun Afrikassa jäi tuskin epäselväksi, että Herran siunaus merkitsee menestystä rotusorron vastaisessa kamppailussa.

Ihmettelin pitkään tutun kuuloista laulua maputolaisen capoeira-ryhmän taisteluringissä, kunnes tajusin, että se muistuttaa kaukaisesti evankelis-luterilaisen kirkon virttä, jossa pyydetään siunaamaan koko maailmaa.

Hosi Katekisa Afrika -virren sävelmä on tuttu myös monelle suomalaiselle. Kuvassa kuoro Lionden luterilaisessa kirkossa Chokwen piirikunnassa Gazan läänissä. Kuva: Janne Rantala

Melodia oli sama, mutta sovitus hämäsi. Nuorten miesten taistelulaulu syvältä vatsanpohjasta oli jotain muuta kuin mitä ala-asteen laulutunnilta 1980-luvun Keski-Pohjanmaalta muistan.

Me oppilaat tiesimme tuolloin Etelä-Afrikan apartheidista ja rakoilevasta boikotista, mutta koko eteläistä Afrikkaa koskeva laaja alueellinen destabilisaatio-sota ja yhteiskunnallinen kamppailu apartheidia vastaan, joihin virsi Afrikassa liittyi, olivat varsin kaukana tietoisuudestamme.

Tiesivätkö Ambomaan ja Angolan lähetyssaarnaajamme, mutta eivät kertoneet? Tiesikö virren suomentanut Jaakko Löytty? 

Pan-afrikkalainen taistelulaulu
 
Me lapset pelkäsimme Jumalaa ja ydinsotaa. Ihmisarvostaan kamppailevilla afrikkalaisilla oli vastassaan paitsi Israelista hankittu ydinase myös ruoskat, pamput, tuliaseet ja rotusortoa pönkittävät lait. Varsinainen helvetinkone siis.
Tässä tilanteessa olisi ollut harhaanjohtavaa pyytää siunausta myös Euroopalle ja Amerikalle, kuten suomennoksessa tehdään.

Nkosi Sikelel' iAfrika -hymnin on säveltänyt xhosan-kielinen metodistipappi Enoch Sontonga vuonna 1897. Suomalaisesta virsikirjasta kappale löytyy numerolla 501: Siunaa koko maailmaa. Etelä-Afrikassa virsi tunnettiin vuosikymmeniä ANC:n taistelulauluna, ja nykyään se on osa maan kansallislaulua. Myös Sambialla ja Tansanialla on kansallislaulunaan aivan sama virsi.
 
Ja Jumala siunasi 

Maputon kirkoista kajahtava shanganankielinen versio Hosi katekisa Afrika oli apartheidin aikana erään vapautta janonneen bantustanin kansallislaulu. Laulun tavoite on tänään siltä osin totta, että eteläisessä Afrikassa vallitsee rotusorron sijaan mustien enemmistövalta. Silti virrelle löytyy vielä käyttöä muun muassa Mosambikin hallitusta kritisoivan räp-kappaleen introssa.

Jaakko Löytyn suomennoksessa luetellaan kaikki maanosat. Kaikki kunnia gospel-muusikko Löytylle, mutta tässä tapauksessa hän olisi voinut välittää pelkän sävelen lisäksi myös virren yhteiskunnallisen sanoman uskonveljien kamppaillessa ihmisarvonsa puolesta.

Kenellekään ei jäänyt 1900-luvun Afrikassa epäselväksi, että Herran siunaus merkitsee ennen muuta menestystä mustien vapaustaistelussa. Tuskin tämän tietämisestä olisi keski-pohjalaislastenkaan sieluille vahinkoa aiheutunut.

 Kirjoittaja tutkii, kirjoittaa ja bloggaa Mosambikissa